Beirutin satamassa 4.8.2020 tapahtuneen tuhoisan ja paljon ihmishenkiä vaatineen räjähdyksen aiheuttajaksi on varmistumassa ammoniumnitraatin räjähdys. Onnettomuuden syiden selvittäminen on vasta alkutekijöissään. Tuhansia tonneja ainetta oli ilmeisesti varastoitu sataman varastoissa tarpeettomasti useita vuosia.

Takaisin
Published
06/08/2020

Ammoniumnitraatti on kiinteää ainetta, jota käytetään yleisesti maataloudessa typpilannoitteena sen suuren typpipitoisuuden vuoksi. Se ei itsessään ole syttyvää tai räjähtävää, mutta hajoaa kuumentuessaan ja edistää muiden aineiden palamista. Reaktiot voivat johtaa voimakkaisiin räjähdyksiin, minkä vuoksi ammoniumnitraatista valmistetaan myös esimerkiksi rakennusteollisuudessa käytettäviä räjähteitä. 

Ammoniumnitraatti on maailmanlaajuisesti aiemminkin aiheuttanut vakavia onnettomuuksiaEsimerkiksi vuonna 1963 Typpi Oy:n tehtaalla Oulussa räjähti 10 tonnia sulaa ammoniumnitraattia. Mittavassa räjähdyksessä menehtyi suuresta yrityksestä yöllisen ajankohdan vuoksi kymmenen työntekijää. 

Suomessa ja EU:ssa ammoniumnitraatin ja korkeatyppisten ammoniumnitraattilannoitteiden, kuten muidenkin vaarallisten kemikaalien, varastointitavat ja -määrät, käsittely ja kuljetus ovat tiukasti säädeltyjä. Beirutin räjähdyksen kaltaisia onnettomuuksia ei Ylen haastatteleman Tukesin ylitarkastaja Aki Ijäksen mukaan pitäisi sen vuoksi tapahtua 

Vaikka suuret räjähdysonnettomuudet ovat harvinaisia, työpaikoilla esiintyy kuitenkin paljon tavanomaisia mutta räjähdyskelpoisia kemikaaleja ja materiaaleja, kuten liuottimiapolttoaineita, kaasuja ja hienojakoisia pölyjäVäärissä olosuhteissa ja väärin käsiteltyinä ne voivat aiheuttaa vaaratilanteita ja tapaturmia. Työnantajan tulee tuntea kaikki työpaikalla esiintyvät kemikaalit ja niiden käyttöturvallisuustiedotteissa ilmoitetut vaaraominaisuudet, sekä varmistaa, että kemikaaleja käsitellään ja varastoidaan turvallisesti 

Suomessa tapahtuu noin 10-20 työpaikkakuolemaa vuodessa. Kemikaaleihin liittyviä on näistä vain pieni osa, mutta pääsääntöisesti syynä on tällöin joko räjähdys, tulipalo tai tukehtuminen myrkyllisiin kaasuihin tai hapen puutteeseen. Kuolemaan johtavien onnettomuuksien tutkinnoissa paljastuu lähes poikkeuksetta merkittäviä puutteita riskinhallintatoimenpiteissä tai työvälineissä sekä ohjeiden vastaista toimimista. 

Onnettomuuksien ja inhimillisten tragedioiden estämiseksi vaarallisten kemikaalien kanssa toimiminen edellyttää työpaikoilta vastuunottoa ja panostuksia riskinhallintatyöhön, työntekijöiden perehdytykseen ja turvallisuuskulttuurin kehittämiseen.

Lue lisää vaarallisista kemikaaleista artikkelistamme.