Työsuojelutarkastus: Mistä on kyse ja miten siihen valmistaudutaan?

Työsuojelutarkastus häämöttää, mutta mikä se oikeasti on? Miksi niitä yleensä tehdään ja kuka tekee? Tarvitseeko siihen valmistautua millään tavalla? Mitä pitää tehdä tarkastuksen jälkeen? Vastaukset näihin ja moneen muuhun kysymykseen...

Kirjoittanut Mats Liljeström

Työsuojelutarkastus häämöttää, mutta mikä se oikeasti on? Miksi niitä yleensä tehdään ja kuka tekee? Tarvitseeko siihen valmistautua millään tavalla? Mitä pitää tehdä tarkastuksen jälkeen? Vastaukset näihin ja moneen muuhun kysymykseen tässä artikkelissa.

 Maksuton opas: Kuinka täytät työturvallisuuslainsäädännön vaatimukset?

Sisällysluettelo:

  1. Mikä on työsuojelutarkastus?
  2. Milloin työsuojelutarkastus tehdään ja kuka sen tekee?
  3. Miksi työsuojelutarkastus tehdään?
  4. Työsuojelutarkastus käytännössä työnantajan silmin
  5. Mitä tapahtuu työsuojelutarkastuksen jälkeen?
  6. Näin teet nimettömän työsuojeluilmoituksen
  7. Työnantajan yleiset velvollisuudet
  8. Mittaa ja todenna työolosuhteita erilaisilla mittareilla ja menetelmillä
  9. Kaikki työturvallisuuteen liittyvät tehtävät ja tiedot saman katon alta

Mikä on työsuojelutarkastus?

Työsuojelutarkastukset ovat Suomessa viranomaisten pääasiallinen työolosuhteiden valvontamuoto. Tarkastuksia tehdään käymällä työpaikalla ja tarkastamalla työturvallisuuteen liittyviä asiakirjoja, esimerkiksi:

Milloin työsuojelutarkastus tehdään ja kuka sen tekee?

Työsuojelutarkastukset tehdään useimmiten viranomaislähtöisesti mutta voi myös tulla ilmiannosta tai vakavasta tapaturmasta johtuen. Viranomainen päättää suoritettavista työsuojelutarkastuksista ja tarkastuskohteista, mutta työntekijä voi jättää nimettömän työsuojeluilmoituksen säädösten rikkomisesta tai puutteesta. Viranomaisen on reagoitava tähän ilmoitukseen.

Tarkastajalla on oikeus päästä työpaikalle. Yleisesti ottaen tarkastuksista ilmoitetaan etukäteen, mutta joissakin tapauksissa tarkastuksista ilmoitetaan vasta tarkastajan saapuessa työpaikalle.

Tarkastajalla on oikeus:

  • päästä työpaikalle
  • tehdä työhygieenisiä mittauksia työpaikalla
  • havainnoida työolosuhteita työpaikalla
  • haastatella työntekijöitä työpaikalla
  • kuvata työpaikkaa työnantajan luvalla tai valvonnan vuoksi perustelluista syistä
  • ottaa näytteitä työpaikalla käytettävistä raaka-aineista tai tuotteista

Tarkastaja voi ottaa mukaansa käynnille ulkopuolisen asiantuntijan. Asiantuntijaa käytetään useimmiten vakavien työtapaturmien teknisessä tutkinnassa ja tuotteiden vaatimustenmukaisuuden selvittämisessä. Viranomainen valitsee asiantuntijan ja maksaa myös aiheutuvista kuluista.

Opi tai kertaa lainsäädännön vaatimukset. Ovatko nämä lakivaatimukset hallinnassa sinun työpaikallasi? Lataa opas ja kertaa vaatimukset.

Miksi työsuojelutarkastus tehdään?

"Valvomme työsuojelua koskevien säännösten noudattamista tarkastuksilla, joita teemme työpaikoille. Edistämme työntekijöiden työkykyä siten, että vaikutamme työnantajiin työympäristön ja työolosuhteiden parantamiseksi" (Aluehallintoviraston sivut.) 

Työsuojelutarkastuksia tehdään siis lain valvomiseksi ja turvallisten työolojen takaamiseksi.

Työsuojeluviranomaisen pitää myös tutkia kuolemaan tai vakaviin vammoihin johtaneet työtapaturmat. Työnantajan pitää ilmoittaa näistä sekä aluehallintovirastolle että poliisille.

Työnantajan edustajalla (esim. työsuojelupäällikkö) ja työsuojeluvaltuutetuilla on oikeus olla läsnä tarkastuksissa. Samalla he voivat esittää käsityksensä ja mahdollisia kysymyksiä tarkastajalle. Tarkastajalla on oikeus ja velvollisuus pyynnöstä keskustella näistä asioista kahden kesken.

Työsuojelutarkastuksen teossa pitää huomioida valvonnan vaikuttavuus. Etenkin olennaiset terveysriskit on valvottava erityisen tarkasti.

Työsuojelutarkastus käytännössä työnantajan silmin

Käytännössä työsuojelutarkastus saattaa näyttää tältä:

Alkuun pidetään alkukokous, jossa käydään läpi tarkastusilmoituksessa mainitut asiakirjat ja asiat.

Tämän jälkeen siirrytään havainnoimaan tehdasta, työmaata, toimistoa tai työpistettä.

Tarkastuksen lopussa pidetään loppukokous, jossa tarkastaja tiivistää kaiken, mitä on havainnoinut tarkastuksen aikana, ja mitä aikoo kirjoittaa raporttiin.

Tarkastuksen jälkeen tarkastajan on lähetettävä kirjallinen tarkastuskertomus työnantajalle kuukauden sisällä tarkastuksesta.

Uusintatarkastuksia järjestetään etenkin niissä tapauksissa, jos isompia puutteita on havaittu tarkastuksen aikana ja niiden korjaamisesta on tehty kirjallinen kehotus. Toisin sanoen uusintatarkastuksille ei ole aina välttämättä tarvetta.  Uusintatarkastuksia tehdään havaittujen puutteiden pohjalta. Jos mitään isompia puutteita ei havaita työsuojelutarkastuksen aikana, voi hyvinkin olla, ettei uusintatarkastukselle nähdä syytä.

Työnantajan kannattaa olla erityisen huolellinen siitä, että tarkastuskertomuksessa mainitut kohdat korjataan eivätkä ongelmat uusiudu. Niitä kohtia tullaan hyvin todennäköisesti tarkastamaan tulevissa tarkastuksissa. Vanhoissa tarkastuksissa ilmenevät toimintaohjeet ja kehotukset ovat voimassa myös seuraavilla tarkastuksilla, vaikka tarkastuksilla saattaa olla useampia vuosia välissä. Työnantajan kannattaa taltioida tarkastuskertomukset huolellisesti ja pitää mielellä mitä edellisillä tarkastuksilla on käynyt ilmi, vaikka välitöntä uusintatarkastusta ei tulisikaan.


Mitä tapahtuu työsuojelutarkastuksen jälkeen?

Kuukauden sisällä suoritetusta työsuojelutarkastuksesta tarkastaja laatii tarkastuskertomuksen ja lähettää sen työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Tarkastuskertomuksesta ilmenee tarkastuksen kulku ja tarkastajan keskeiset havainnot.

Jos sääntöjen rikkomuksia on havaittu, työsuojeluviranomainen toimittaa toimintaohjeen rikkomusten korjaamiseksi. Näissä tapauksissa säännösten vaatimukset ja havaitut puutteet on yksilöitävä toimintaohjeessa. Tarkastaja voi myös tehdä suosituksia työolosuhteiden kehittämiseksi, mutta näitä ei välttämättä kirjata tarkastuskertomukseen.

Mikäli sääntöjen rikkomus on vakavampi luonteeltaan, toimintaohjeen sijaan tarkastaja saattaa kirjata tarkastuskertomukseen kirjallisen kehotuksen säännösten vastaisen olotilan poistamiseen. Kehotuksen noudattamiselle annetaan myös määräaika, johon mennessä epäkohta on korjattava (mikäli sitä ei voi heti poistaa). Tarkastajan pitää seurata kehotuksen noudattamista ja tarvittaessa viedä asia eteenpäin aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen käsiteltäväksi. Näissä tapauksissa viranomainen voi velvoittaa työnantajan korjaaman asian ja määrätä tehosteeksi uhkasakon tai teettämis- tai keskeyttämisuhan.

Jos epäkohta aiheuttaa hengen tai terveyden menettämisen vaaran, viranomainen voi kieltää työnteon jatkamisen tai vaaraa aiheuttavan työvälineen käytön. Tehosteena saatetaan käyttää uhkasakkoa. Tarkastaja saattaa antaa käyttökiellon heti, jos vaara on välitön. Sitä on myös noudatettava heti, ja tarkastaja vie asian heti piirin käsiteltäväksi. Työnantajalla ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tulla kuulluksi ennen viranomaisten päätöstä.

TyösuojelutarkastusTyösuojelutarkastajan ja viranomaisen keinovalikoima työpaikalla havaitun puutteen korjaamisessa. Laitinen H., Vuorinen M., Simola, A (2021)

Näin teet nimettömän työsuojeluilmoituksen

Kun työsuojeluviranomainen saa ilmoituksen työpaikasta, jonka epäillään rikkovan lainsäädäntöä ja olevan välitön hengen tai terveyden menettämisen vaara, viranomaiset pyrkivät suorittamaan tarkastuksen mahdollisimman nopeasti.

Ilmoituksen voi tehdä muun muassa tällä valvontapyyntölomakkeella tai soittamalla (päivitetyt yhteystiedot löydät aluehallintoviraston sivuilta.)

Työnantajan yleiset velvollisuudet

Työnantajan yleisiin velvollisuuksiin kuuluu:

  • tunnistaa ja arvioida haitta- ja vaaratekijät, eli tehdä riskien arviointi, sekä poistaa tai vähentää riskejä
  • päivittää riskien kartoitus tarvittaessa
  • suunnitella ja mitoittaa työ, työympäristö, -välineet ja -menetelmät siten, ettei niistä koidu työntekijöille haitallista kuormitusta
  • antaa työntekijöille opetusta ja ohjausta
  • laatia työsuojelun toimintaohjelma ja pitää se ajan tasalla
  • määrittää velvollisuudet ja valtuudet
  • varmistaa osaaminen ja resurssit
  • tiedottaa turvallisuuteen liittyvistä asioista
  • tarkkailla jatkuvasti työympäristön ja työyhteisön tilaa

Ilmainen opas. Työnantajan on organisoitava toimintaa niin, että työturvallisuuslakeja noudatetaan. Mutta miten? Tutustu oppaaseen ja opi.

Mittaa ja todenna työolosuhteita erilaisilla mittareilla ja menetelmillä

Työolosuhdemittarit ovat mainio tapa sekä mitata että todentaa työturvallisuutta eri sidosryhmille, myös työsuojelutarkastajille. Tässä muutama esimerkki työolosuhdemittareista:

Valmeri -kyselyssä edustava otos työpaikan henkilöstöstä vastaa työolokyselyyn. Kysymyksiä on 18, joista puolet koskee lainsäädännössä säädeltyjä psykososiaalisia olosuhteita, neljäsosa tuki- ja liikuntaelinten kuormitusta ja neljäsosa fyysistä työympäristöä. Kysely antaa tietoa myös työpaikkojen eroista. Työsuojeluhallinto on käyttänyt Valmeri -kyselyä tarkastuksissaan jo 20 vuotta, ja etenkin psykososiaalisten työolosuhteiden valvonta on katsottu helpottuneen huomattavasti Valmeri -kyselyn avulla.

Elmeri+ -havaintomenetelmää käytetään havainnoimaan ja mittaamaan teollisuuden työympäristön ja työtapojen työturvallisuutta ja -terveyttä. ”Elmereitä” on monenlaisia, muun muassa:

  • Auto-Elmeri: huoltoautojen turvallisuus
  • ElmeriSL: varastotoimintojen työympäristön ja työtapojen työturvallisuus
  • Elmeri-industry: Elmeri Industry-menetelmän lomake teollisuuden työympäristön monitorointiin ja laaduntarkkailuun
  • Toimisto-Elmeri: toimistoympäristön työturvallisuus ja -terveys

TR-mittarilla mitataan ja havainnoidaan talonrakennustyömaan työturvallisuutta. Se on osoittanut toimivaksi mittariksi ja on 90-luvun puolestavälistä lähtien ollut vakituisessa käytössä monella työmaalla.

Kaikki työturvallisuuteen liittyvät tehtävät ja tiedot saman katon alta

Työsuojelutarkastusta ei tarvitse eikä kannata pelätä. Päin vastoin sitä voi jopa pitää positiivisena asiana, sillä tarkastajan tehtävänä on auttaa työpaikan työolojen kehittämisessä niin kuin työnantajankin.

Hyvien työolojen, vaatimustenmukaisuuden ja hyvien työturvallisuuskäytäntöjen todentaminen voi sen sijaan olla haasteellista, jos työkaluina ei ole kuin epämääräiset Excelit ja intranettiin tai paperimappeihin ahdetut asiakirjat.

EcoOnline EHS -alustaan keskitetään kaikki työturvallisuuteen liittyvät tehtävät, asiakirjat ja tieto, mukaan lukien:

Tutustu tarkemmin EcoOnline EHS -ratkaisuun ja katso lyhyt esittelyvideo.

New call-to-action

Lähteet:
EcoOnlinen asiantuntijahaastattelut
Laitinen H., Vuorinen M., Simola, A (2021) Työturvallisuuden ja -terveyden johtaminen. Tietosanoma.
Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 2006/44
Työturvallisuuslaki 2002/738.


Kirjoittaja Mats Liljeström

Mats toimii EcoOnline Suomen markkinointipäällikkönä. Hänellä on useamman vuoden kokemus markkinoinnista ja viestinnästä ja palaa halusta luoda selkeää ja helppolukuista työturvallisuussisältöä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kaikki Matsin artikkelit ovat EcoOnlinen asiantuntijoiden tarkistamia ja hyväksymiä.

Lue seuraavaksi

Työsuojelutoimikunta: Tehtävät, vastuut ja hyödyt

Työsuojelutoimikuntaa pidetään monesti ”pakollisena pahana” ja byrokraattisena velvoitteena. Modernissa organisaatiossa...

Mikä on TR-mittari?

Työturvallisuuden mittaaminen on monelle epäselvä ja turhan vaikea prosessi. Suomessa kehitetyn TR-mittarin avulla...

Työsuojelupäällikön rooli, tehtävät ja vastuut

Työsuojelupäällikön rooliin kuuluu monta tehtävää. Monelle roolin saaneelle aivan kaikki tehtävät eivät ole...