Johdanto kestävään kehitykseen

Kestävä kehitys sisältää useita käsitteitä ja lyhenteiden valtava määrä tekee siitä jokseenkin haastavan uudelle lukijalle. Tässä artikkelissa tarkastellaan yleisimpiä kestävään kehitykseen liittyviä termejä, niiden yhtäläisyyksiä ja eroja.

Kirjoittanut Helene Brodersen

Kestävä kehitys sisältää useita käsitteitä ja lyhenteiden valtava määrä tekee siitä jokseenkin haastavan uudelle lukijalle. Tässä artikkelissa tarkastellaan yleisimpiä kestävään kehitykseen liittyviä termejä, niiden yhtäläisyyksiä ja eroja.

Kestävän kehityksen aate on ollut olemassa jo muinaisista ajoista lähtien, sillä ympäristön toimintakyky, tulevien sukupolvien mahdollisuus turvalliseen elämään sekä omasta kulttuurista vaaliminen on aina ollut ihmisille tärkeää. Monilla muinaisilla kulttuureilla, kuten Uuden-Seelannin maoreilla, Brittiläisen Kolumbian rannikon sekä Indonesian, Oseanian, Intian ja Malin alkuperäiskansoilla oli perinteitä, joilla pyrittiin rajoittamaan luonnonvarojen käyttöä.

Kestävyyden (eng. sustainability) alkuperäinen semanttinen merkitys viittaa kykyyn jatkua pitkään. Kestävän kehityksen käsite juontaa juurensa vuoteen 1713, jolloin saksalainen verokirjanpitäjä ja kaivosjohtaja Hans Carl von Carlowitz kirjoitti:
”On tärkeää, että metsästä ei koskaan korjata enempää kuin mitä se tuottaa uutta kasvua.”

Nykyaikana kestävästä kehityksestä on tullut laaja poliittinen käsite maailmanlaajuisessa julkisessa keskustelussa, johon on vaikuttanut voimakkaasti YK:n komission vuonna 1987 laatimassa raportissa "Yhteinen tulevaisuutemme" esittämä määritelmä:
"Nykyisten tarpeiden tyydyttäminen riistämättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa".

Nykyään kestävä kehitys voi tarkoittaa melkein mitä tahansa hyvän tekemisen aatteen mukaisesti, ja se liitetään usein termeihin yritysvastuu, kolmoistilinpäätös (eng. triple bottom line) sekä vihreyden käsite.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (UN SDG)


YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (eng. ”sustainable development goals”, SDG) määriteltiin vuonna 2015, ja se on sitoumus köyhyyden poistamiseksi, eriarvoisuuden torjumiseksi ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä. SDG on luultavasti yleisin viittaus kestävään kehitykseen, ja siihen viitataan usein nimellä ”maailmanlaajuiset kestävän kehityksen tavoitteet” tai "Agenda 2030".


Kestävän kehityksen tavoitteet koostuvat 17 tavoitteesta, jotka on jaettu 169 alatavoitteeseen. Lisäksi YK on kehittänyt 232 globaalia indikaattoria, joiden avulla tavoitteiden kehitystä voidaan seurata.


Yhä useammat yritykset ympäri maailmaa omaksuvat aktiivisesti kestävän kehityksen tavoitteet, sillä yritystoiminta hyötyy pitkällä aikavälillä ilmastonmuutokseen, energiankäyttöön, monimuotoisuuteen ja työoloihin liittyvien riskikysymysten vähentämisestä.

kestävän kehityksen teematKestävän kehityksen tavoitteet (kuva Suomen YK-liiton sivuilta)

Vuodesta 2019 lähtien EcoOnline on sisällyttänyt strategiaansa kolme YK:n globaalia kestävän kehityksen tavoitetta:

Tavoite 3.9: Vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi vaarallisista kemikaaleista ja ilman, veden ja maaperän saastumisesta sekä pilaantumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia.

Tavoite 8.8:
Suojata työelämän oikeuksia ja taata turvallinen työympäristö kaikille työntekijöille, mukaan lukien siirtotyöläisille, erityisesti naisille ja epävarmassa työsuhteessa oleville.

Tavoite 12.4: Varmistaa ympäristön kannalta kestävä kemikaalien ja jätteiden käsittely niiden koko elinkaaren ajan sovittujen kansainvälisten toimintakehysten mukaisesti ja vähentää merkittävästi niiden vapautumista ilmaan, veteen tai maahan, jotta haitalliset vaikutukset terveyteen ja ympäristöön voidaan minimoida.


Ympäristö, Yhteiskuntavastuu ja Hyvä hallintotapa (ESG)


Ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyvät tekijät ovat tapa arvioida yritystä muiden kuin sen taloudellisen suorituskyvyn perusteella, esimerkiksi sen ympäristöön ja työntekijöiden hyvinvointiin liittyvät toimintakäytännöt.


ESG:stä on tullut useimmille yrityksille tärkeä aihe, sillä sijoittajat, työntekijät ja muut sidosryhmät odottavat yhä useammin, että yritykset raportoivat siitä, miten niiden liiketoiminta vaikuttavat ympäröivään maailmaan.


Vaikka ESG:tä käytetään terminä lähinnä sijoitusmarkkinoilla, yhä useammat yritykset sisällyttävät vastuullisuusraportoinnin strategiaansa, joten ESG:stä on tulossa yhä tutumpi lyhenne yhä useammille toimialoille ja ammattilaisille.

Kolme ESG:n ulottuvuutta – ympäristö (E), yhteiskuntavastuu (S) ja hallintotapa (G)

ESG:n eri ulottuvuuksia painotetaan harvoin yhtä paljon. Ympäristöolosuhteet (E, environment) koskevat luonnonvarojen käyttöä, saastumista, ilmastonmuutosta, energiankäyttöä, jätehuoltoa ja muita fyysisen ympäristön haasteita ja mahdollisuuksia. Perinteisesti ympäristötekijöitä, erityisesti ilmastoa, painotetaan vahvasti, koska tähän aiheeseen kiinnitetään paljon huomiota ja sitä myötä sääntelypaine on myös lisääntynyt.


Yhteiskuntavastuussa (S, social) keskitytään yrityksen vaikutuksiin sen työntekijöihin, asiakkaisiin ja yhteisöön. Koska työn tulevaisuus on entistä ihmiskeskeisempi, sosiaaliset ulottuvuudet, jotka liittyvät siihen, miten yritys käsittelee työterveys- ja työturvallisuuskysymyksiä, työntekijöiden koulutusta, nykyaikaista ihmisorjuutta, yritystoiminnan vaikutuksia paikallisyhteisöihin ja jopa tietosuojaa ja yksityisyyttä, ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Lue lisää, miksi yrityksen tulisi keskittyä yhä enemmän sosiaalisten tekijöiden hallintaan.


Hallinnointikysymyksissä (G, governance) käsitellään hyvän liiketoimintaetiikan kannalta olennaisia aiheita – lahjontaa, korruptiota, hankintakäytäntöjä, riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa. Hallinnointiasioilla on myös suuri painoarvo, sillä pääasiassa korruptioon liittyvällä huonolla riskienhallinnalla ja voittojen seurannalla voi olla merkittäviä taloudellisia seurauksia yrityksille.

Lue lisää, miten ESG ja EHS liittyvät toisiinsa > 


ESG ja SDG – saman kolikon kaksi eri puolta?


ESG:n ja kestävän kehityksen kuulee usein käytettävän samassa lauseessa - joissakin tapauksissa niitä saatetaan jopa käyttää keskenään vaihdellen. Useimmiten tämä ei ole vakava asia. On kuitenkin joitakin tärkeitä eroja, joista on syytä olla tietoinen, ennen kuin lähtee yhdistämään näitä lyhenteitä samassa keskustelussa.

SDG vs ESG

Kestävän kehityksen tavoitteet koskevat kaikkia sidosryhmiä, myös valtioita ja suurta yleisöä. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat epämääräisempiä kuin ESG:n tavoitteet, jotka ovat konkreettisia ja mitattavissa. Kokeile itse – mitä tulee ensimmäisenä mieleesi, kun kuulet termin kestävä kehitys?

Kestävän kehityksen aate on enemmän temaattinen kuin yrityskeskeinen. Yritykset, jotka keskittyvät kestävän kehityksen tavoitteisiin pelkkinä käytäntöinä, joilla tasapainotetaan resurssien kulutusta ja uusiutumista vaarantamatta tulevia sukupolvia, huomaavat, että yrityksen ja sen päätösten kestävyysvaikutusten määrittäminen ei ole aina helppoa.

Sen sijaan ESG:ssä on luovuudelle vain vähän tai ei lainkaan tilaa. Kukin ESG:n ulottuvuus koostuu tietoon perustuvista kriteereistä, joiden perusteella yritykset voivat mitata ja raportoida toiminnastaan.

Koska ESG:n mukainen sijoittaminen kuitenkin yleisesti ottaen vastaa kestävän kehityksen käsitteeseen, näitä kahta termiä käytetään usein synonyymisesti.

New call-to-action


Kirjoittaja Helene Brodersen

Helene works as Head of PR, Brand & Communication. She is passionate about connecting EcoOnline's solutions with the higher purpose of creating safer and more sustainable workplaces for people and the environment. As a former journalist, she dedicates her writing to translating complex topics into easy-to-read and engaging stories. Helene also holds a degree in Sustainability.

Lue seuraavaksi

Kaikki vaara- ja turvalausekkeet (H- ja P-lausekkeet) listattuna

Tähän artikkeliin olemme koonneet kaikki päivitetyt vaara- ja turvalausekkeet yhteen paikkaan. Vaara- ja...

Työsuojelun toimintaohjelma: tästä on kyse

Työsuojelun toimintaohjelma on laissa säädetty dokumentti ja miltei jokaisella Suomessa toimivalla yrityksellä on...

Löytyykö ESG:n “S-tekijää” organisaatiostasi?

Tulevaisuuden megatrendit − digitalisaatio, hybridityöskentely ja suurempi panostus kestävään kehitykseen,...