Henkilönsuojainten valintaan ja käyttöön uusi asetus

Henkilönsuojainten valintaan ja käyttöön uusi asetus

Julkaistu kesäkuuta 17, 2021

Lukuaika 3 min

Henkilönsuojain suojaa käyttäjäänsä vain, jos se on valittu oikein ja se sopii käyttäjälleen. Tällöin käyttäjä motivoituu myös pitämään sitä, kuten kuuluukin. Motivaatiota lisää hyvä perehdytys ja käytön seuranta.

Perehdytykseen kuuluu mm. riittävät perustelut, miksi suojain on välttämätön. Uusi asetus nostaa esiin vahvasti valmistelu- ja varmistuskäytännön henkilönsuojainten käytön edellytyksinä.

Maksuton opas: 8 askelta turvallisuuskulttuurin kehittämiseen työpaikalla -  lataa opas täältä >


Voimaan tuleminen


«Valtioneuvoston asetus henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä» astuu voimaan 1.8.2021.
Se korvaa vuodelta 1993 olevan valtioneuvoston päätöksen («suojainten käyttöpäätös»). Asetuksella pannaan Suomessa täytäntöön EU:n komission direktiivi 2019/1832, jolla muutettiin henkilönsuojainten käyttöä työssä koskevaa direktiiviä 89/656/EY.


Asetus annetaan työturvallisuuslain (738/2002) nojalla. Soveltamisala kattaa näin ollen kaikki työntekotilanteet, jossa työturvallisuuslakia sovelletaan.

Täsmennykset

 

Asetuksessa säädetään työssä käytettävien henkilönsuojainten

  • ominaisuuksista
  • arvioinnista
  • valinnasta ja
  • turvallisesta käytöstä.

Asetus vastaa olennaisilta osin nykytilaa, mutta täsmentää säännöksiä. Valtioneuvoston mukaan työnantajan vastuita on tarkennettu.

Lisäksi liitteisiin on tehty muutoksia, lähinnä lisäyksiä. Esimerkiksi:

  • Henkilönsuojaimilla suojattaviin kehonosiin liittyvistä työn vaaroista fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten vaarojen rinnalle on lisätty muita vaaroja, kuten hukkuminen, hapenpuute ja huono havaittavuus. (Liite 1)
  • Henkilönsuojaintyyppejä koskevaa luetteloon on lisätty pelastautumislaitteet, joilla tarkoitetaan mm. palon synnyttämien kaasujen aiheuttamilta vaaroilta suojaamaan suunniteltua pelastautumishuppua tai poistumislaitetta hengityksen suojaamiseksi, kun myrkyllisiä kaasuja tai höyryjä vapautuu yllättäen. Suojavoiteet on tarkennettu yhdessä muiden henkilönsuojainten kanssa käytettynä toimimaan lisävarusteina. (Liite 2)
  • Luetteloon työstä ja toimialoista, jotka saattavat edellyttää henkilönsuojainten käyttöä on lisätty palo- ja pelastustyöt. Uusia toimialoja ovat terveydenhuolto, hammashoito, kauneus- ja kampaamoala. Myös uusia töitä on lisätty, kuten työ, jossa ollaan kosketuksissa ihmiskehon ja eläinten kehon nesteiden ja kudosten kanssa sekä työ, jossa käsitellään biologista tekijää. (Liite 3)

 

Määritelmä

 

Henkilönsuojaimella tarkoitetaan välineitä, varusteita sekä niiden lisäosia ja -varusteita. Ne on tarkoitettu suojaamaan työntekijää yhdeltä tai usealta turvallisuuteen tai terveyteen liittyvältä vaaralta. Lisäosat ja varusteet on lisätty määritelmään.

Määritelmän ulkopuolelle jäävät välineet ja varusteet, joilla ei ole työntekijää vaaralta suojaavaa vaikutusta.

Esimerkiksi työssä käytettävät jalkineet ovat henkilönsuojaimia silloin, kun niillä on vähintään yksi vaaralta suojaava ominaisuus. Eristävät työkalut eivät täytä määritelmää eivätkä kannettavat mittalaitteet (esimerkiksi häkämittari) tai itsepuolustusvälineet, vaikka ne ehdottoman tärkeitä muuten ovatkin.

Asetuksessa säädetään, mitä henkilösuojaimet eivät ole. Tieliikennelainsäädännössä tarkoitettuja liikennetarvikkeita (esimerkiksi suojakypärää) ei rajata ulkopuolelle, ei myöskään urheiluvarusteita, kuten aiemmassa päätöksessä.

Työssä saa käyttää vain henkilönsuojaimia, jotka täyttävät niitä koskevat erikseen säädetyt vaatimukset. Henkilönsuojaimissa on oltava CE-merkintä.

Lataa maksuton opas - Turvallisuuskulttuuri uudelle tasolle näillä vinkeillä

 

Riskien arviointi

 

Henkilönsuojaimet valitaan työpaikalla tehtävän riskienarvioinnin perusteella. Ensisijaisesti on poistettava työn vaarat teknisillä ja organisatorisilla keinoilla. Ellei tämä ole mahdollista, työnantajan on hankittava työntekijöiden käyttöön henkilönsuojaimia, joissa on vahingon estämiseksi tarvittavat suojausominaisuudet.

Työnantajan on otettava huomioon arviointia tehdessään asetuksen liitteet, joissa on lueteltu

  • vaaroja, joilta henkilönsuojaimilla suojaudutaan
  • henkilönsuojaintyyppejä sekä
  • töitä ja toimialoja, jotka voivat edellyttää suojaimia.

Liitteen luettelot eivät ole tyhjentäviä, muitakin tapauksia voi kuulua huomioon otettaviksi. Työnantajan on tapauskohtaisesti tunnistettava vaarat ja arvioitava suojautoimenpiteiden - ml henkilönsuojainten – tarve. Työnantaja vastaa, että kaikki vaarat on arvioitu ja riskit ovat hallinnassa. Vaikka listassa ei ole jotain vaaraa tai toimialaa, se ei poista vastuuta.

Työnantajan on vertailtava saatavilla olevien henkilönsuojainten ominaisuuksia vaadittaviin ominaisuuksiin.

Lue myös, kuinka toteutat onnistuneen riskien arvioinnin työpaikalla >


Käytön määritys

 

Työnantajan on riittävän tarkasti määriteltävä

  • missä
  • milloin ja
  • kuinka kauan kerrallaan suojaimia käytetään.

Käytön määrittelyssä on otettava huomioon

  • vaaran vakavuus
  • altistumisen toistuvuus
  • työntekijän työskentelypisteen erityispiirteet
  • työn kuormittavuus (mainitaan säännöksessä uutena asiana) ja
  • suojainten suojaustehokkuus.

Työnantajan on huolehdittava, että henkilönsuojaimet

  • suojaavat työntekijää vaaroilta, johon suojain on tarkoitettu ilman, että suojaimen käyttö itsessään aiheuttaa muuta vaaraa
  • sopivat työoloihin
  • täyttävät ergonomiavaatimukset
  • ottavat huomioon työntekijän terveydentilan ja
  • sopivat työntekijälle, kun tarvittavat säädöt on tehty.

Suojaimen käyttö itsessään ei saa aiheuttaa muuta vaaraa, esimerkiksi havainnointikyvyn heikkenemisestä johtuvaa tapaturmavaaraa tai suojaimen raskaudesta johtuvaa terveyttä vaarantavaa fyysistä tai psyykkistä kuormitusta.

Henkilönsuojain on oltava sopiva kyseiseen työhön eli tarvitessa esimerkiksi kylmään, kuumaan, kosteaan, palo- ja räjähdysvaaralliseen työympäristöön. Lisäksi sen on oltava mekaaniselta kestävyyden sopiva kyseiseen työhön. Ergonomian huomioon otto tarkoittaa esimerkiksi, ettei suojain saa haitata tarpeettomasti työntekijän liikkumista, työliikkeitä eikä työasentoja.

Henkilönsuojaimen valinnassa on otettava yksilöllisesti huomioon työntekijän terveydentilan rajoitteet, esimerkiksi allergiat ja hengityselin- tai sydänsairaudet. Työntekijän terveydentilan selvittämiseksi voi olla tarpeen käyttää työterveyshuoltoa apuna. Joissain tapauksissa terveydentilan rajoitteet voivat estää tietyt tehtävät kokonaan, koska sopivaa henkilökohtaista suojainta ei ole saatavilla.

Jos työssä esiintyy useampi vaara, joka edellyttää henkilönsuojaimen käyttöä, on huolehdittava, että samanaikaisesti käytettävät suojaimet sopivat yhteen siten, että ne edelleen suojaavat kyseisiltä vaaroilta.

Lue myös artikkelimme ammattitaudeista ja kuinka välttää ne >

Opastus

 

Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työssä käytettävästä henkilönsuojaimesta ja sen turvallisesta käytöstä sekä niistä vaaroista, joilta henkilönsuojain on tarkoitettu suojaamaan. Perehdytys toteutetaan ennen työn aloitusta ja tarpeen mukaan tietämystä päivitetään.

Pelkästää valmistajan ohjeet eivät aina riitä, vaan niitä on täydennettävä organisaatiokohtaisesti.

On hyvä muistaa, mikä on ohjauksen tavoitteena:

  • työntekijä osaa käyttää ja hoitaa henkilönsuojainta oikein
  • hän osaa arvioida onko henkilönsuojain toimintakunnossa ja tietää,
  • miten henkilönsuojain hävitetetään käytön jälkeen tartunta- tai muuna vaarallisena jätteenä tai kierrätetään huollon kautta.

Miten turvallisuudesta saadaan ensisijainen prioriteetti työpaikalla?

 

Seuranta

 

Täydentävä opetus ja ohjaus on tarpeen silloin, kun työnantaja tarkkailunsa tuloksena huomaa puutteita henkilönsuojainten käytössä. Ei riitä, että työssä tarvittavat henkilönsuojaimet annetaan työntekijän käyttöön, vaan työnantajan tulee tarvittavin toimenpitein huolehtia, että suojaimia tosiasiallisesti käytetään koko työsuorituksen ajan.

Työnantajan on asetuksen mukaan huolehdittava, että henkilönsuojaimia käytetään työssä, jollei vaaraa voida välttää tai riittävästi rajoittaa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä.

Lue myös artikkelimme siitä, kuinka työnantaja hyötyy työturvallisuuden parantamisesta >

Huolto ja kunnossapito


Henkilönsuojaimia on säilytettävä ja puhdistettava siten, että suojain säilyttää suojausominaisuutensa ja on työntekijän käytössä turvallinen, terveellinen ja hygieeninen - erityisesti jos samaa suojainta käyttää poikkeuksellisesti useampi henkilö.

Tietyt suojaimet, kuten putoamissuojaimet, on tarkastettava määräajoin. Tarvitessa suojaimet on myös uusittava. Käytöstä poistetaan suojain,

  • joka on vahingoittunut,
  • jonka käyttö aiheuttaa vaaraa tai
  • joka on suojausteholtaan riittämätön.


Valvonta

 

Henkilösuojainten käytön valvonnasta huolehtii organisaatio linjavastuidensa mukaan.

Työsuojeluviranomaisina toimivat aluehallintovirastojen (AVI) työsuojelun vastuualueet.

 

Perehdytä työntekijät verkossa

 

EcoOnlinen valmis työturvallisuuden e-oppimateriaalien kirjasto sisältää jo yli 100 nimikettä, useilla eri kielillä ja teemoilla. E-oppejamme käytetään itseopiskelun lisäksi paljon kouluttajien aineistona ja luentomateriaaleina. Lisäksi kaikki e-oppimme ovat SCORM-yhteensopivia – voit käyttää niitä EcoOnlinen oppimispalvelun, Learning Managerin avulla tai lisensoida niitä omaan LMS oppimisympäristöösi.

Henkilönsuojaimiin ja suojautumiseen liittyviä e-oppeja kirjastostamme löytyy nimikkeillä:

  • Hengityksen suojaaminen
  • Jalkojen suojaaminen
  • Käsien suojaaminen
  • Kuulon suojaaminen
  • Näy pimeässä
  • Pään suojaaminen
  • Silmien suojaaminen
  • Toimivat työvaatteet

Haluatko kuulla lisää ja tutustua e-oppeihimme? Klikkaa kuvaa ja ota meihin yhteyttä!

New call-to-action

Lähteet:

Valtioneuvoston asetus henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (pdf) PDF 789kB

Valtioneuvoston tiedote: Valtioneuvosto antoi asetuksen henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä


Kirjoittaja Marita Hyttinen

Chief OSH Specialist and C&R Team Leader | EcoOnline

Marita on FT, YTM ja psykologi, joka toimii EcoOnlinessa johtavana asiantuntijana ja asiantuntijatiimin vetäjänä. Hän on kokenut ja monipuolinen työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin ammattilainen, joka valmentaa ja konsultoi niin johtoa kuin työntekijöitä ja toimihenkilöitä työturvallisuuteen. Marita on erikoistunut inhimilliseen tekijään eli työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden psykologisiin ja sosiaalipsykologisiin kysymyksiin. Hänelle on myönnetty vuonna 2017 Turvallisuusalan elämäntyöpalkinto.

Lue seuraavaksi

| Työturvallisuus
Mikä on päästökerroin ja miten se lasketaan?

Yllättävän monelle suomalaiselle yritykselle päästölaskenta ja päästöraportointi eivät ole vapaaehtoisia, vaan niitä...

| Työturvallisuus
Hiilidioksidiekvivalentti (CO2e) ja kasvihuonekaasut

Kasvihuonekaasut ovat monelle jo tuttuja käsitteitä. Harva voi kuitenkin sataprosenttisella varmuudella kertoa, kuinka...

| Työturvallisuus
ESG-raportointi: direktiivit, standardit ja viitekehykset suurennuslasin alla

ESG-raportointi on termi, jonka usein kuulee kestävän kehityksen keskusteluissa. ESG-raportointi itsessään ei...