Henkilönsuojaimet: monesti välttämätön paha tapaturmien ja ammattitautien torjumisessa

Työtä ei saada aina riittävän turvalliseksi ympäristöön tai tekniikkaan liittyvillä toimilla. Siksi turvallisuuden varmistus on toteutettava henkilönsuojaimilla.

Kirjoittanut Mats Liljeström

Työtä ei saada aina riittävän turvalliseksi ympäristöön tai tekniikkaan liittyvillä toimilla. Siksi turvallisuuden varmistus on toteutettava henkilönsuojaimilla.

Maksuton opas: Opi työturvallisuusjohtamisen perusteet asiantuntijoidemme  laatimalla oppaalla >

Turvallisuusaukot ilman suojaimia voivat olla hyvinkin isoja ja johtaa kuolemanvaaroihin tai vakaviin sairastumisiin. Ilman suojautumista esimerkiksi:

  • kemikaalit saattavat aiheuttaa astman,
  • melu kuulon aleneman,
  • käsikäyttöinen moottorisaha viedä raajan,
  • ja nostimesta voi pudota ilman valjaita.

Kun henkilönsuojaimia käytetään asianmukaisesti, useimmat työtapaturmat jäävät sattumatta. On arvioitu, että esimerkiksi silmävammoista noin 90 prosenttia on torjuttavissa käyttämällä riskiarviointiin perustuvia silmänsuojaimia.

Uusi asetus henkilönsuojainten valinnasta astui voimaan


Valtioneuvoston asetus henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä astui voimaan 1.8.2021. Se korvaa vuodelta 1993 olevan valtioneuvoston päätöksen. Asetuksella pantiin täytäntöön EU:n komission direktiivi 2019/1832, jolla muutettiin henkilönsuojainten käyttöä työssä koskevaa direktiiviä 89/656/EY. 

Asetus on annettu työturvallisuuslain (738/2002) nojalla. Se kattaa tilanteet, joissa työturvallisuuslakia sovelletaan. Asetuksessa säädetään tylssä käytettävien henkilönsuojainten ominaisuuksista, arvioinnista, valinnasta ja turvallisesta käytöstä.

Asetus vastaa olennaisilta osin nykytilaa. Valtioneuvoston mukaan työnantajan vastuita on täsmennetty ja ohjeistaviin liitteisiin on tehty lisäyksiä. Esimerkiksi henkilönsuojaimilla suojattaviin kehonosiin liittyvistä työn vaaroista fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten vaarojen rinnalle on lisätty muita vaaroja, kuten hukkuminen, hapenpuute ja huono havaittavuus.

New call-to-action

Työnantajan vastuu henkilönsuojaimista

Työnantajan vastuulla on tehdä työkohtainen vaarojen tunnistus ja riskienarviointi ja tältä pohjalta sopia tarvittavat työn turvallistamiskeinot. Ensisijaisesti riskit pyritään saamaan hallintaan työtä tai työoloja muuttamalla. Ellei kaikkia riskejä saada näin eliminoiduksi, henkilösuojainten tarve ja tarvittavat suojausominaisuudet on arvioitava. Saatavilla olevien suojainten ominaisuuksia on verrattava vaadittaviin ominaisuuksiin.

Työnantaja hankkii tarvittavat, sopivat ja vaaroilta suojaavat henkilönsuojaimet työntekijälle ja perehdyttää tämän niiden käyttöön ja kunnossapitoon. 

Työnantajan on määriteltävä myös riittävän tarkasti, missä, milloin ja kuinka kauan kerrallaan suojaimia käytetään. Määrittelyssä on otettava huomioon vaaran vakavuus, altistumisen toistuvuus, työntekijän työskentelypisteen erityispiirteet, työn kuormittavuus ja suojainten suojaustehokkuus. Henkilösuojainten kuuluu suojata vaaroilta, joita vastaan suojaimet ovat tarkoitettu.

Henkilösuojainten täytyy myös täyttää tietyt ergonomiavaatimukset ja sopia työntekijälle niin, että ne ovat kooltaan sopivia ja ottavat huomioon hänen terveydentilansa. Työnantajan vastuulla on huolehtia vaatimuksien toteutumisesta.

Henkilösuojaimiin perehdyttäminen on A & O


Hyvään perehdytykseen kuuluu motivointi. Siksi on tärkeää, että työntekijällä kerrotaan suojautumisen merkityksestä työssä ja siitä, mitä terveydellisiä haittoja voi koitua, ellei suojaimia käytetä.

On hyvä perustella käyttöä myös turvallisuuskulttuurin ylläpidon kannalta. Jokainen on esimerkkinä muille turvallisuudessa. Perehdytyksessä on hyvä olla osaamisen varmistava testi, jonka suorittamisen jälkeen työntekijä osaa käyttää ja hoitaa henkilönsuojainta oikein, arvioida, onko henkilösuojain toimintakunnossa ja hävittää sen käytön jälkeen tai kierrättää huollon kautta.

Henkilönsuojainten käytön varmistus

Työnantajan on hankittava ja koulutettava henkilöstö suojainten käyttöön. Myös tarvittavin toimenpitein on huolehdittava siitä, että suojaimia tosiasiallisesti käytetään koko työsuorituksen ajan.

Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi:

  • perinteinen työnjohtoon kuuluva seuranta ja sen pohjalta palautteen anto,
  • itsearviointiin ohjaavien tarkistuslistojen käyttö,
  • vaarojen ja vaarallisen toiminnan tunnistamismenettelyt, eli turvallisuushavainnot,
  • sekä riskinottoon puuttumis- ja turvallisuuskeskustelut, joihin parhaimmillaan osallistuvat kaikki työyhteisön jäsenet. Niissä on rakentava sävy.

Henkilösuojainten sopivuus työntekijälle


Suojainten on sovittava yksittäiselle työntekijälle kyseessä olevaan tehtävään.

Niiden on oltava sopivia kyseiseen työhön, esimerkiksi kylmään, kuumaan, kosteaan, palo- ja räjähdysvaarallisiin työympäristöihin. Lisäksi suojaimen on oltava mekaaniselta kestävyydeltään sopiva työhön. Se ei saa haitata tarpeettomasti liikkumista, työliikkeitä eikä -asentoja.

Suojaimen käyttö itsessään ei saa aiheuttaa muuta vaaraa, niin kuin esimerkiksi:

  • havainnointikyvyn heikkenimisestä johtuvaa tapaturmavaaraa
  • painosta johtuvaa terveyttä vaarantavaa fyysistä tai psyykkistä kuormista,

Henkilönsuojaimen valinnassa on otettava yksilöllisesti huomioon työntekijän terveydentilan rajoitteet, niin kuin esimerkiksi allergiat ja hengityselin- tai sydänsairaudet. Terveydentilan selvittämiseksi voi olla tarpeen käyttää apuna työterveyshuoltoa. Terveydentilan rajoitteet saattavat estää tietyt tehtävät kokonaan, jos sopivaa henkilökohtaista suojainta ei ole saatavilla.

Jos työssä esiintyy usea vaara, joka edellyttää henkilönsuojaimen käyttöä, on huolehdittava, että samanaikaisesti käytettävät suojaimet sopivat yhteen siten, että ne edelleen suojaavat kyseisiltä vaaroilta.

Työntekijän vastuu


Työntekijän on ohjeiden mukaan käytettävä työnantajan hankkimia henkilönsuojaimia ja huolehdittavia niistä.

Suojaimet eivät suojaa, ellei niitä käytetä. Nei eivät myöskään ole hyödyksi, jos ne ovat vioittuneet tai työhön tai työntekijälle sopimattomat.

Työntekijän onkin hyvä aktiivisesti kertoa, jos havaitsee suojaimissa puutteita ja esitettävä työnantajalle kehittämisehdotuksensa. Työnantaja arvioi sitten uudelleen ko. tehtävässä ko. työntekijältä edellytetyt suojautumiskeinot.

Henkilösuojainta on säilytettävä ja puhdistettava siten, että se säilyttää suojausominaisuutensa ja on käytössä turvallinen, terveellinen ja hygieeninen erityisesti, jos samaa suojainta käyttää poikkeuksellisesti useampi henkilö.

Tietyt suojaimet, kuten putoamissuojaimet, on tarkastettava määräajoin. Tarvittaessa suojaimet on myös uusittava. Käytöstä poistetaan suojain, joka on vahingoittunut, jonka käyttö aiheuttaa vaaraa tai joka on suojausteholtaan riittämätön.

Ellei henkilösuojaimia käytetä


Usean tapaturman taustalla on havaittavissa säädöksistä huolimatta henkilönsuojainten alikäyttöä. Syy suojainten puuttumiseen voi olla esimerkiksi se, ettei työnantaja ole huolehtinut ohjeistus-, perehdytys- ja seurantaveloitteistaan tai ei ole hankkinut suojaimia, joiden kanssa työntekeminen ei hankaloidu liikaa.

On myös mahdollista, että työntekijä unohtaa suojaimet lyhytkestoisissa tehtävissä, ja hän ei ole ymmärtänyt, että suojaimien käyttö on välttämätöntä oman terveyden ylläpitämiseksi ja toimsaalta esimerkillisyyden vuoksi. Hän voi myös ajatella, että työ sujuu helpommin tai nopeammin ilman suojaimia kuin silloin, kun niitä pitää.

Usein ihmisen on vaikeaa nähdä suojainten pitkävaikutteiset hyödyt. Hän näkee vain haitat. Esimerkiksi kova, jatkuva melu aiheuttaa kuulovaurion usein hitaasti, ja kuulon säilyminen edellyttää jatkuvaa kuulonsuojainten käyttöä. 

"On niin kiire."
"Muutkaan eivät käytä."

"Ei ole ennenkään sattunut mitään."

Vähättelevien kommenttien äärelle on syytä pysähtyä ja analysoida tilannetta, jotta päästään yhteiseen kompromissiin. Analysoinnissa voi tulla esiin seikkoja, joita ei ole tullut ajatelleeksi ja jotka paljastuvat vasta käyttökokemuksen perusteella. Suojalasit voivat huuruntua joissakin tiloissa ja olla siksi vaarallisia. Voi tulla ilmi myös seikkoja, jotka eivät pidä paikkaansa, niin kuin se, että työnteko hidastuisi suojaimia käyttämällä.

Joskus puolestaan on vain pakko hyväksyä se, että suojautuminen on välttämätöntä, vaikka viekin aikaa tai vaatii vaivaa. Turvallisuus ensin! Jos työnantaja määrää käyttämään suojainta, siitä ei voi kieltäytyä. Suojaimien henkilökohtaista sopivuutta voi yrittää kuitenkin parantaa eri keinoin. Käyttömukavuus on usein ratkaiseva tekijä sille, käytetäänkö suojainta mielellään vai ei.

Useimmat organisaatiot muistuttavat rutiininomaisesti suojaimista tietoiskuissaan vuosittain, ettei asiassa repsahdeta.

New call-to-action

Valvonta ja seuraamukset


Henkilösuojainten käytön valvonnasta huolehtii organisaatio linjavastuidensa mukaan ja käyttää työpaikan käytäntöjen mukaisia toimenpiteitä, ellei työntekijä noudata työnantajan määräyksiä.

Työsuojeluviranomaisina toimivat aluehallintovirastojen (AVI) työsuojelun vastuualueet, joiden tarkastajat työpaikkakäynneillään katsovat myös suojainkäytäntöjä.

Vakavan tapaturman sattuessa viranomainen tutkii, onko työnantaja toiminut säännösten mukaisesti.

Vakuutusyhtiö voi vähentää korvausta, jos työntekijä ei ole työnantajan asiainmukaisista ennaltaehkäisevistä toimista huolimatta toiminut, kuten olisi pitänyt.

Terveenä kotiin


Olisi hyvä, ettei henkilönsuojaimia käytettäisi vain silloin, kun on pakko, vaan koska halutaan pitää huolta omasta ja työkavereiden turvallisuudesta ja terveydestä. Jokainen voi omalla käytöksellään vaikuttaa omaan turvallisuuteensa ja terveyteensä sekä yhteisen turvallisuuskulttuurin syntyyn ja ylläpitoon.

Jokaisen pitää päästä vammoitta kotiin töiden jälkeen ja terveenä eläkkeelle.

Artikkeli on alun perin julkaistu Promaint -lehdessä. 

New call-to-action

 


Kirjoittaja Mats Liljeström

Mats toimii EcoOnline Suomen markkinointipäällikkönä. Hänellä on useamman vuoden kokemus markkinoinnista ja viestinnästä ja palaa halusta luoda selkeää ja helppolukuista työturvallisuussisältöä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kaikki Matsin artikkelit ovat EcoOnlinen asiantuntijoiden tarkistamia ja hyväksymiä.

Lue seuraavaksi

CLP-asetus pähkinänkuoressa

Tässä artikkelissa saat kokonaiskuvan CLP-asetuksesta — EU:n asetus, jossa säädetään, miten organisaatiosi on...

Mikä on hyvä työympäristö?

Hyvällä työympäristöllä on paljon hyötyjä. Ilman hyvää työympäristöä työnteosta tulee raskasta, päivistä pitkiä ja...

Mikä on turvallisuuskävely?

Turvallisuuskävely on oiva tapa saada konkreettista ja työntekijöiden kokemuksiin pohjautuvaa tietoa kohteen...