CLP-asetus pähkinänkuoressa

Tässä artikkelissa saat kokonaiskuvan CLP-asetuksesta — EU:n asetus, jossa säädetään, miten organisaatiosi on luokiteltava, merkittävä ja pakattava vaaralliset kemialliset aineet ja seokset.

Kirjoittanut Mats Liljeström

Tässä artikkelissa saat kokonaiskuvan CLP-asetuksesta — EU:n asetus, jossa säädetään, miten organisaatiosi on luokiteltava, merkittävä ja pakattava vaaralliset kemialliset aineet ja seokset.

Maksuton opas: 6 velvollisuutta, jotka liittyvät kemikaalien hallintaan ja  dokumentointiin työpaikalla

Sisällysluettelo:
1. Mikä on CLP-asetus?
2. CLP-asetuksen kolme pilaria:
2.1. Luokitus
2.2. Merkinnät
2.3. Pakkaaminen
3. Organisaatiosi rooli toimitusketjussa - ja mitä se tarkoittaa CLP-velvoitteidesi kannalta?
3.1. Valmistajan velvollisuudet
3.2. Maahantuojan velvollisuudet
3.3. Jatkokäyttäjän velvollisuudet
3.4. Jakelijan velvollisuudet

Mikä on CLP-asetus?

CLP-asetus on EU-asetus, jonka tarkoituksena on varmistaa, että sekä kuluttajille että työntekijöille annetaan yhdenmukaisesti, järjestelmällisesti ja näkyvästi tietoa siitä, mitä vaaroja kemikaaleilla on ja miten vaarallisia kemikaaleja on käsiteltävä turvallisesti.

CLP on lyhenne sanoista Classification, Labelling ja Packaging (luokitus, merkinnät ja pakkaaminen). Vuonna 2008 annettu asetus perustuu YK:n kemikaalien maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettuun luokitus- ja merkintäjärjestelmään (Globally Harmonized System of Classification and Labelling of Chemicals, eli GHS).

CLP-asetus on vain yksi osa EU:n kemikaaleja koskevaa lainsäädäntöä. Sillä on yhteyksiä moneen muuhun asetukseen, kuten REACH-asetukseen, jonka tavoitteena on suojella ihmisiä ja ympäristöä kemikaalien aiheuttamilta haitoilta.

Koska CLP-asetus on asetus eikä direktiivi, sitä sovelletaan sellaisenaan myös Suomessa.

Tässä blogikirjoituksessa saat lisätietoja CLP-asetuksesta ja siitä, mitä asetus tarkoittaa sinun ja organisaatiosi kannalta.

CLP-asetuksen kolme pilaria

CLP-asetuksen kolme pilaria ovat luokitus, merkinnät ja pakkaaminen.

Pilari 1: Luokitus

Valmistaako tai maahantuoko organisaatiosi kemiallisia aineita tai seoksia EU-alueelle?

Siinä tapauksessa on organisaatiosi vastuulla luokitella aineet CLP-asetuksen luokituskriteereiden mukaisesti. Kemikaalin vaaraominaisuudet pitää tunnistaa ja vaaraa kuvaavat merkinnät valita vaaraluokituksen perusteella. Myynti- tai valmistusmäärällä ei ole merkitystä.

Vaaraluokat kattavat vaaroja ihmisen terveydelle ja ympäristölle sekä fysikaalisia vaaroja, kuten tulipalo- ja räjähdysvaaroja. CLP-asetuksen mukainen vaaraluokittelu perustuu aineen tai seoksen vaaraominaisuuksiin eikä sen aiheuttamaan riskiin, kuten haittojen todennäköisyyteen tai kemikaalin käyttömäärään.

Vaaran kuvailemiseen käytetään:

  • Vaaraluokkaa (esim. Räjähde – Expl. 1.1, Syttyvä kaasu – Flam. Gas 1A, Vesiympäristölle vaarallinen – Aquatic Chronic 2)
  • Varoitusmerkkejä (esim. pääkallomerkki myrkyllisille ja huutomerkki terveydelle haitallisille kemikaaleille)
  • Vaaralausekkeita (esim. H223 – Syttyvä aerosoli; H302 - Haitallista nieltynä; H400 – Erittäin myrkyllistä vesieliöille)
  • Huomiosanoja (joko Vaara tai Varoitus, muita vaihtoehtoja ei ole)
  • Vaarallisuutta koskevia lisätietoja (esim. EUH014 – Reagoi voimakkaasti veden kanssa).

CLP-luokituksessa ei oteta huomioon, miten kemikaalia käytetään tai työntekijöiden altistumisen todennäköisyyttä. Työpaikkakohtaisen altistumisen arviointi on osa työpaikan riskien arviointia, jonka suorittamisesta vastaa työnantaja.

Aineiden luokittelu — yhdenmukaistettu luokitus vai itseluokitus?

Puhtaiden aineiden luokittelu perustuu pääasiassa testituloksiin ja tulosten vertaamiseen CLP-asetuksen luokituskriteereihin.

Osalle erittäin haitallisista aineista on kuitenkin annettu niin kutsuttu yhdenmukaistettu luokitus. Yhdenmukaistettu luokitus tarkoittaa, että kaikkien toimijoiden EU-alueella on käytettävä samaa vähimmäisluokitusta. Yhdenmukaistetun luokituksen aineet voivat olla esimerkiksi syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia, herkistäviä tai ympäristölle vaarallisia.

Jos aineella on yhdenmukaistettu luokitus yhdessä tai useammassa vaaraluokassa, aine täytyy luokitella itse muiden vaaraluokkien osalta. Jos aineella ei kuitenkaan ole yhdenmukaistettua luokitusta, on aine luokiteltava kokonaan itse. Yhdenmukaistettuja luokituksia sovelletaan vain aineisiin. Seokset on aina luokiteltava itse ennen markkinoille saattamista.

EU:n kemikaaliviraston (ECHA) luokitustietokannasta löytyy tietoa kaikista ilmoitetuista aineista. Tietokannasta näkee sekä aineet, joilla on yhdenmukaistettu luokitus, että yritysten itse ilmoittamat luokitukset.

Seosten luokittelu

Seosten luokittelussa voidaan yleisesti ottaen käyttää kolmea eri luokitusmenetelmää:

  1. Koko seosta koskevat testitulokset, kuten seoksen syttyvyys. Fysikaalisten vaarojen kohdalla testaaminen on ensisijainen luokittelukeino, koska fysikaalisille vaaroille ei ole pitoisuusrajoja seoksen luokituksen laskemiseksi. Testaamista ei kuitenkaan voi soveltaa kaikkiin vaaraluokkiin, kuten syöpävaaran selvittämiseen.
  2. Seoksen luokituksessa voi käyttää tiettyjä päättelysääntöjä, jolloin vertailussa käytetään samankaltaisia seoksia koskevia tietoja.
  3. Laskentamenetelmä, jossa luokitus lasketaan raaka-aineiden luokitusten ja pitoisuuksien perusteella.

6 kemikaalien hallintaan liittyvää velvollisuutta

Luokituksista on ilmoitettava

Kemikaalien saattamiseen EU-markkinoille joko kemikaaleina tai esineissä liittyy useita ilmoitusvelvollisuuksia.

CLP-asetuksen mukaan aineiden valmistajien ja EU-maahantuojien täytyy ilmoittaa vaarallisten aineiden ja muiden REACH-rekisteröitävien aineiden luokituksista ECHA:an. Velvollisuus koskee tietyin ehdoin myös seosten sisältämiä aineita. Jos aine on jo rekisteröity REACH-asetuksen edellyttämällä tavalla, luokitusilmoitusta ei tarvitse tehdä erikseen. Ilmoitetut luokitukset löytyvät ECHA:n luokitustietokannasta.

Ilmoitus sisältää:

  • Ilmoittajan tiedot
  • Aineen tunnistetiedot
  • Aineen CLP-asetuksen mukainen luokitus
  • Jos ainetta ei ole luokiteltu johonkin vaaraluokkaan, on ilmoitettava syy luokituksen puuttumiseen
  • Luokitukseen liittyvät erityiset pitoisuusrajat ja M-kertoimet
  • Aineen vaaramerkinnät, kuten varoitusmerkit ja vaaralausekkeet

Myrkytystietokeskusilmoitus ja UFI-tunniste

CLP-asetukseen lisättiin vuonna 2017 uusi liite VIII yhdenmukaistamaan kemikaaleista myrkytystietokeskuksille annettavia tietoja. Myrkytystietokeskusilmoitus tehdään ECHA:an ja ilmoitusvelvollisuus koskee seoksia, jotka ovat vaarallisia terveydelle tai aiheuttavat fysikaalista vaaraa. Velvoite koskee sekä kuluttaja, ammatti- että teollisuustuotteita.

Ilmoituksen tekee siis yleensä seoksen maahantuoja, valmistaja tai uudelleenpakkaaja. Myös jakelijoiden täytyy tarkistaa, että heidän myymistään tuotteista on tehty ilmoitukset. Ilmoitus tehdään kaikkiin maihin, joissa seos saatetaan markkinoille, joten toimitusketjun eri osapuolten on huolehdittava yhdessä ilmoitusten tekemisestä ja päivittämisestä.

Ilmoituksessa annetaan seuraavat tiedot:

  • Ilmoittajan tiedot
  • Seoksen tuotetunniste ja UFI-tunniste
  • Seoksen luokitus ja vaaramerkinnät
  • Toksikologiset tiedot
  • Seoksen täydellinen koostumus ja aineosien tiedot
  • Muut tiedot (mm. pakkaustyypit ja koot, pH, olomuoto ja tuoteluokka).

Jotta myrkytystietokeskus voi aukottomasti tunnistaa tuotteen myrkytystapauksessa ja liittää sen oikeisiin vaaratietoihin, kuhunkin seokseen liitetään yksilöity koostumustunniste eli UFI-tunniste (Unique Formula Identifier). UFI-tunniste on 16-merkkinen numero-kirjainyhdistelmä.

Ilmoituksen lisäksi UFI-tunniste merkitään seoksen varoitusetikettiin tai sen läheisyyteen. Poikkeuksena ovat teollisuuskäyttöön tarkoitetut ja pakkaamattomat seokset, joiden UFI-tunniste voidaan merkitä käyttöturvallisuustiedotteeseen.

Myrkytystietokeskusilmoituksen lisäksi tietyistä kemikaaleista täytyy edelleen tehdä kemikaali-ilmoitus myös Tukesille, mutta se perustuu kansalliseen kemikaalilakiin.

Vaarallisten jätteiden luokitus

Vaarallisista kemikaaleista syntyvä jäte voi myös aiheuttaa vaaraa. CLP-asetus ei koske jätteitä, vaan jätteiden luokittelemisesta säädetään EU:n jätedirektiivissä ja kansallisessa jätelainsäädännössä. On kuitenkin huomattava, että jos aine tai seos otetaan takaisin hyötykäyttöön ja se lakkaa olemasta jätettä, kemikaalilainsäädännön velvoitteet pätevät jälleen. Ympäristöministeriö on laatinut perusteellisen oppaan vaarallisten jätteiden luokittelusta.

Pilari 2: Merkinnät

Käyttäjien ja ympäristön suojelemiseksi vaaralliset kemikaalit merkitään varoitusmerkeillä, huomiosanalla ja vaara- ja turvalausekkeilla.

CLP-merkintöjen avulla käyttäjät näkevät helposti ja nopeasti tuotteen vaaraominaisuudet — mitä vaaroja se aiheuttaa ja miten tuotetta käsitellään turvallisesti. Merkinnät auttavat ehkäisemään käyttäjille aiheutuvia onnettomuuksia ja minimoimaan ympäristöhaitat.

Kaikki toimitusketjun osapuolet ovat vastuussa siitä, että kemikaalit merkitään CLP-sääntöjen mukaisesti. Jos tuot kemikaalia EU:n ulkopuolelta, joudut luokittelemaan tuotteen CLP-asetuksen mukaan, vaikka tuotteella olisikin GHS:n mukaiset, EU-merkintöjä muistuttavat vaaramerkinnät. Suomessa etikettimerkintöjen täytyy olla suomeksi ja ruotsiksi.

Jos kemikaali on luokiteltu vaaralliseksi, tuotteeseen on kiinnitettävä etiketti, josta ilmenee:

  • Kemikaalin nimi
  • Toimittajan nimi, osoite ja puhelinnumero
  • Varoitusmerkit, huomiosana, vaaralausekkeet ja turvalausekkeet
  • Vaaraa aiheuttavat aineosat
  • Kuluttajatuotteissa sisältö painon tai tilavuuden mukaan
  • Tarvittaessa edellä mainittu UFI-tunniste tietyille vaarallisille seoksille

Varoitusmerkit ilmaisevat eri vaaratyyppejä, kuten ympäristövaarat, vakavat terveysvaarat, myrkyllisyys, syövyttävyys ja syttyvyys. Huomiosana on joko Vaara, jota käytetään vaarallisimmissa aineissa ja seoksissa, tai Varoitus vähemmän vaarallisille tuotteille. Muita vaihtoehtoja huomiosanoille ei ole.

Vaaralausekkeet (H-lausekkeet) liittyvät aineen tai seoksen luokitukseen ja kertovat vaaroista tarkemmin. Turvalausekkeet (P-lausekkeet) antavat ohjeita tuotteen turvalliseen käyttöön ja ensiapuun. Ne valitaan vastaamaan vaaralausekkeita ja kemikaalin käyttötarkoitusta.

Etiketille ja varoitusmerkeille on myös koko- ja sijoittelusääntöjä. Etiketin ja varoitusmerkkien koot riippuvat kemikaalin pakkauskoosta.

CLP-merkintöjä ja vaaratietoja koskevat vaatimukset etämyynnissä ja viennissä

Kun kuluttaja ostaa vaarallisia kemikaaleja verkon kautta, tuotteen vaaroista pitää tiedottaa selkeällä tavalla jo ennen ostohetkeä. Tämä johtuu siitä, että verkon kautta ostaessa asiakas ei pääse fyysisesti näkemään tuotetta tai pakkauksen etikettiä.

Myytävän tuotteen esittelyssä pitää olla asiaankuuluvat vaaralausekkeet ja lisävaaralausekkeet. Lisäksi on suositeltavaa näyttää varoitusmerkit ja huomiosana.

Kemikaalin merkinnät on kirjoitettava suomeksi ja ruotsiksi myös verkkokaupassa.

Jos kemikaali on merkitty vaaralausekkeella "Vain ammattikäyttöön. Endast för yrkesmässigt bruk”, sitä ei saa myydä kuluttajille.

Maksuton opas: Kemikaalien myynti verkkokaupassa

Vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että yli 70 prosenttia verkkokaupoista antoi riittämättömiä tietoja kemikaalien vaaraominaisuuksista. Tämän vuoksi ECHA käynnisti vuonna 2020 valvontahankkeen, jossa keskityttiin verkkokauppojen tarkastamiseen ja vaaraominaisuuksista tiedottamisen valvontaan. Tulokset olivat jälleen heikkoja ja eri toimijoille annettiin useita suosituksia tilanteen parantamiseksi.

Pilari 3: Pakkaaminen

Vaarallisia kemikaaleja sisältäville pakkauksille on asetettu erityisvaatimuksia, joilla pyritään estämään onnettomuudet kemikaalin käytön ja käsittelyn aikana.

CLP-asetuksessa asetetaan pakkauksille kolme vaatimusta:

1) Pakkauksen on pysyttävä tiiviinä koko tuotteen käyttöiän ajan.

Vaarallisen kemikaalin pakkaus ei saa vuotaa missään vaiheessa tuotteen elinkaarta. Sulkimien on kestettävä normaalia käsittelyä ja kulumista ilman ongelmia. Uudelleensuljettavien pakkausten on pysyttävä tiiviinä myös sen jälkeen, kun ne on avattu ja suljettu useita kertoja.

Pakkausmateriaali ei saa reagoida sisällön kanssa kestävyyttä heikentäen tai muodostaen vaarallisia yhdisteitä. Lisäksi pakkauksen muoto tai ulkoasu ei saa herättää lasten huomiota eikä johtaa kuluttajia harhaan.

2) Joissakin kemikaalipakkauksissa on oltava lapsiturvalliset sulkimet.

Tietyissä vähittäiskaupassa myytävissä vaarallisissa kemikaaleissa on oltava lapsiturvalliset sulkimet, jotta lapset eivät joutuisi vahingossa kosketuksiin vaarallisten kemikaalien kanssa. Turvasulkimet on testattava ja niiden on täytettävä tietyt laatuvaatimukset, esimerkiksi niiden avaamisen on vaadittava tiettyä koordinaatiota ja voimaa.

3) Vaaratunnus näkövammaisille

Näkövammaisten auttamiseksi tietyissä vähittäismyynnissä myytävissä vaarallisissa kemikaaleissa on oltava kosketustunnus itse pakkauksessa - pakkauksen koosta riippumatta.

Tuntovaroitus voi olla pakkauksen pinnasta kohoava tasasivuinen kolmio tai kolme korotettua pistettä pakkauksessa. Tukesin sivuilla ohjeistetaan turvasulkimista ja vaaratunnuksen käytöstä.

Opas työnantajan kemikaalivelvollisuuksiin. 6 velvollisuutta, jotka liittyvät vaarallisten kemikaalien hallintaan työpaikalla. Lataa maksuton ja ytimekäs opas.

Organisaatiosi rooli toimitusketjussa - ja mitä se tarkoittaa CLP-velvoitteidesi kannalta?

Kemikaalin toimitusketju ulottuu aineen valmistuksesta tai maahantuonnista sen toimittamiseen loppukäyttäjälle joko kemikaalina tai esineenä. Kemikaalien markkinoille saattamista säätelee moni asetus ja direktiivi. CLP-asetuksen velvoitteet ovat vain yksi osa kokonaisuutta.

Yritys voi olla monessa roolissa toimitusketjusta riippuen — näissä tapauksissa on muistettava, että velvollisuudet eroavat rooleittain.

Valmistajan velvollisuudet


CLP-asetuksen mukaan olet valmistaja, jos valmistat tai erotat ainetta EU:ssa. Valmistajilla on runsaasti velvoitteita aineiden markkinoille saattamiseen liittyen ja vain osa velvoitteista tulee CLP-asetuksesta. Esimerkiksi REACH-asetuksen rekisteröintivelvoitteiden lisäksi valmistajan täytyy CLP-asetuksen mukaan:

  • Luokitella, merkitä ja pakata aine asianmukaisesti ja kansallisten kielivaatimusten mukaisesti
  • Ilmoittaa vaarallisen aineen luokituksesta ECHA:lle, jos ainetta ei rekisteröidä
  • Luoda aineelle tarvittaessa REACH- ja CLP-asetusten mukainen käyttöturvallisuustiedote
  • Seurata ainetta koskevaa lainsäädäntöä, kuten CLP-asetuksen yhdenmukaistettujen luokitusten päivityksiä

Maahantuojan velvollisuudet

Jos ostat kemikaaleja tai esineitä EU:n ulkopuoliselta toimittajalta ja tuot niitä EU:hun, olet maahantuoja.

Olet vastuussa tuonnista, vaikka et itse ottaisi tavaroita vastaan ja lähettäisit ne suoraan asiakkaalle. Esineiden sisältämiä kemikaaleja koskevat velvoitteet tulevat pääasiassa REACH-asetuksesta. Kemikaalin maahantuojan CLP-velvoitteisiin kuuluu:

  • Varmistaa, että tuotteella on CLP-asetuksen ja kansallisten kielivaatimusten mukaiset luokitukset, merkinnät ja pakkaukset
  • Ilmoittaa vaarallisen aineen luokituksesta ECHA:lle, jos ainetta ei rekisteröidä
  • Jos maahantuotu seos on terveydelle vaarallinen tai aiheuttaa fysikaalista vaaraa, tehdä ilmoitus myrkytystietokeskukselle ja lisätä UFI-tunniste tuotteesta riippuen joko etikettiin tai käyttöturvallisuustiedotteeseen
  • Toimittaa tietoa kemikaalin vaaroista toimitusketjussa tuotteesta riippuen esimerkiksi käyttöturvallisuustiedotteen muodossa
  • Seurata aineosia koskevaa lainsäädäntöä, kuten CLP-asetuksen yhdenmukaistettujen luokitusten päivityksiä

Jatkokäyttäjän velvollisuudet

Olet jatkokäyttäjä, jos vastaanotat aineita tai seoksia EU:ssa sijaitsevalta toimittajalta ja käytät niitä liiketoiminnassasi. Jatkokäyttäjät voivat olla esimerkiksi kemikaalien sekoittajia, esineiden valmistajia, kemikaalien uudelleenpakkaajia tai loppukäyttäjiä. Jakelijat ja kuluttajat eivät ole jatkokäyttäjiä.

Jatkokäyttäjät voivat siis valmistaa esimerkiksi pesuaineita, lannoitteita, leluja, elektroniikkaa tai huonekaluja. Loppukäyttäjät käyttävät aineita tai seoksia toiminnassaan, kuten siivouksessa tai autonkorjauksessa, mutta eivät toimita kemikaaleja eteenpäin toimitusketjussa.

Jos käytät EU:n ulkopuolelta toimitettavaa kemikaalia, saatat olla myös maahantuoja, jos ainoaa edustajaa ei ole nimetty.

Jatkokäyttäjänä sinun on välitettävä tarvittavat tiedot toimitusketjussa. REACH asetuksen velvoitteiden lisäksi CLP-asetus velvoittaa yritystäsi:

  • Varmistamaan, että tuotteella on CLP-asetuksen ja kansallisten kielivaatimusten mukaiset luokitukset, merkinnät ja pakkaukset
  • Toimittamaan tietoa kemikaalin vaaroista toimitusketjussa tuotteesta riippuen esimerkiksi käyttöturvallisuustiedotteen muodossa
  • Tekemään tarvittaessa ilmoituksen myrkytystietokeskukselle ja lisäämään UFI-tunnisteen tuotteesta riippuen joko etikettiin tai käyttöturvallisuustiedotteeseen. Myös uudelleenpakkaajien täytyy tehdä ilmoitus myrkytystietokeskukselle, ellei seoksen toimittajan ilmoitus kata myös uudelleenpakkaajan tietoja.
  • Seuraamaan aineosia koskevaa lainsäädäntöä, kuten CLP-asetuksen yhdenmukaistettujen luokitusten päivityksiä.

Jakelijan velvollisuudet

Olet jakelija, jos ainoastaan varastoit ja myyt EU-alueelta hankkimiasi aineita tai seoksia muuttamatta niiden kemiallista koostumusta tai pakkaamatta niitä uudestaan.

Jakelijoita ovat esimerkiksi vähittäis- ja tukkukauppiaat, mutta myös uudelleennimeäjät ja -etiketöijät.

Jos tuot aineita, seoksia tai esineitä EU:n ulkopuolelta, olet maahantuoja. Olet jatkokäyttäjä, jos voit joutua kosketuksiin kemikaalin kanssa, eli jos esimerkiksi sekoitat kemikaaleja muihin kemikaaleihin, laimennat niitä tai pakkaat ne uudelleen ennen kuin toimitat niitä muille.

Jakelijan tärkein velvollisuus on välittää REACH-asetuksen mukaisesti tietoa toimitusketjun molempiin suuntiin valmistajien, sekoittajien ja kemikaalien käyttäjien välillä.

Jakelijana CLP-velvollisuutesi on:

  • Varmistaa, että tuote on laillisesti markkinoilla
  • Varmistaa, että tuote on merkitty ja pakattu CLP-asetuksen ja kansallisten kielivaatimusten mukaisesti
  • Tarkistaa, että terveydelle vaarallisten tai fysikaalista vaaraa aiheuttavien seosten osalta ilmoitus myrkytystietokeskukselle on tehty asianmukaisesti. Jos tiedot ovat puutteellisia esim. uudelleennimeämäsi seoksen osalta, pitää sinun huolehtia, että ilmoitus tehdään oikeilla tiedoilla.
  • Toimittaa tietoa kemikaalin vaaroista toimitusketjussa tuotteesta riippuen esimerkiksi käyttöturvallisuustiedotteen muodossa
  • Varmistaa, että tuotteista annetaan riittävät ja oikeat vaaratiedot myös verkkokaupassa

Ota kemikaalien CLP-merkinnät haltuun Chemical Managerin ja Resellerin avulla


Kemikaalilain ja EU-asetusten noudattaminen edellyttää tarkkaa ja järjestelmällistä dokumentointia ja velvoitteiden seurantaa. Moni alan ammattilainenkin mieltää lainsäädäntökokonaisuuden mutkikkaaksi, varsinkin, jos kaikki dokumentaatio on Excel-muodossa tai paperilla.

Ohjelmiemme Chemical Managerin ja jakelijoille tarkoitetun Resellerin avulla noudatat lain vaatimuksia vaivattomasti ja loikkaat samalla uudelle tasolle kemikaaliturvallisuudessa. Näet yhdellä vilkaisulla kaikkien kemikaalien CLP-luokitukset ja merkinnät, seuraat lainsäädännön piirissä olevia aineita, tulostat etikettejä ja paljon muuta.

Katso 3-minuuttinen demo Chemical Managerista:

New call-to-action


Kirjoittaja Mats Liljeström

Mats toimii EcoOnline Suomen markkinointipäällikkönä. Hänellä on useamman vuoden kokemus markkinoinnista ja viestinnästä ja palaa halusta luoda selkeää ja helppolukuista työturvallisuussisältöä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kaikki Matsin artikkelit ovat EcoOnlinen asiantuntijoiden tarkistamia ja hyväksymiä.

Lue seuraavaksi

Mikä on hyvä työympäristö?

Hyvällä työympäristöllä on paljon hyötyjä. Ilman hyvää työympäristöä työnteosta tulee raskasta, päivistä pitkiä ja...

Mikä on turvallisuuskävely?

Turvallisuuskävely on oiva tapa saada konkreettista ja työntekijöiden kokemuksiin pohjautuvaa tietoa kohteen...

Työturvallisuus kannattaa aina: tässä syyt

Suomen hallitus, alan järjestöt ja monet työmarkkinaosapuolet ovat viime vuosina kiinnittäneet yhä enemmän huomiota...